Hyvää Pride-viikkoa! Edelliskerralla koluttiin sukupuolta sosiaalisena konstruktiona. Tällä kertaa uppoudutaan biologiseen ulottuvuuteen: sukupuolikromoseihin, kromosomipoikkeavuuksista ja fysiologisiin eroihin. Millainen on transsukupuolisten ihmisten asema Suomessa ja millainen rajanveto olisi oikeudenmukainen transurheilijoiden kilpailemiselle naisten kilpailusarjoissa?

Lähteet:

• Bryson, B. 2020. Keho: Opas asukkaalle. WSOY.
• Gur, R. C, Richard, J., Calkins, M. E. ym. 2012. Age group and sex differences in performance on a computerized neurocognitive battery in children age 8-21. Neuropsychology 26, 251-265.
• Hassett, J., Siebert, E., Wallen, K. 2008. Sex differences in rhesus monkey toy preferences parallel those of children. Hormones and Behavior 54 (3). 359–364.
• Heilig, M. 2019. Miesten aivot, naisten aivot. Atena.
• Olson, K. 2017. When Sex and Gender Collide. Scientific American.
• Saha, M-T. 2019. Klinefelter-oireyhtymä (47XXY-mies). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim.
• Viloria, H. P. & Martínez-Patino, M. J. 2012. "Reexamining Rationales of 'Fairness': An Athlete and Insider's Perspective on the New Policies on Hyperandrogenism in Elite Female Athletes". The American Journal of Bioethics. 12 (7): 17–19.