Gofore Agile Podcast

Jari Hietaniemi

Agile Podcastissa Goforen ketteryyden sanansaattaja Jari Hietaniemi keskustelee vieraiden kanssa erilaisista tietotyön ketterää ajattelua koskevista aiheista. Tämä podcast pureutuu suomeksi Agilen ytimeen eri tulokulmista. read less

Gofore Agile Podcast - Ari Lahti - Ketterä mielentila
Nov 23 2020
Gofore Agile Podcast - Ari Lahti - Ketterä mielentila
Tänään vieraanani on Ari Lahti, ketteryyden asiantuntija ja tässä jaksossa keskustelemme ketterästä mielentilasta.Pointtereitaketteryys on tapa, mielentila ja asenne, ei valmis prosessi. Ts. Scrum on ihan yhä kuollut, kuin vesiputousmalli, ellei periaatteita ymmärrä. Metsään voi mennä silti, mutta ei niin pitkälle, koska toimitaan läpinäkyvämmin ja myöntäen että aito projektityö on lähtökohtaisesti kompleksista.Ketterä mielentila koostuu kolmesta alueestaArvontuotto; Onko tästä hyötyä asiakkaalle? ”Miksi” tehdään jotain?Keskittyminen suoritukseen tässä ja nyt. Pitkän aikavälin visio on tärkeä, mutta sinne päästään askel kerrallaan. Tee yksi askel ja pohdi jatkoa sen jälkeen. Katso kohta 1).Autonomia ja jatkuva parantaminen. Autonomia tarkoittaa luottamuksen ilmapiiriä. Parantaminen, että kun askel on tehty, niin paranna.Voidaan myös provota, että ”projekti voi onnistua, vaikka tehdään ihan vääriä asioita”. Aika-raha-sisältö-laatu menee maaliin, mutta loppukäyttäjää potuttaa. Apotti mitä lääkärit kiroaa tai VR:n lippukauppa, mistä käyttäjät eivät pitäneet.Projektibisneksen tasotProjektibisneksessä on karrikoiden 3 tasoa ja ketteryys voi heijastua kaikille tai vain osalle näistä tasoistaProjektin myynti, sopimusmalli ja projektinjohtomalli. Tässä asetetaan peruskivi luottamukselle ja avoimuudelle.Projektinhallinta. Tämä vaatii osaamista toimittajan puolelta ja sitoutumista asiakkaan puolelta. Sekä asiakkaan että toimittajien tulee aidosti sitoutua hankkeeseen. Asiat tulevat muuttumaan puolin ja toisin. Tärkeintä on vahva ja avoin tuotejohtajuus asiakkaan puolelta, sekä tiivis sitoutuminen toimittajan puolelta.Järjestelmäkehitys. Vaatii paljon osaamista ja kurinalaisuutta tiimiltä. Pitää keskittyä sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tehdään nopeasti demottavaa ja samalla tehdään ylläpidettävää, dokumentoitua ja automatisoitua.Arin blogi: https://gofore.com/miten-paasta-agileen-mielentilaan/Jarin blogi: https://gofore.com/project-management-is-dead/
Gofore Agile Podcast - Juhana Harmanen - Saavutettavuus
Oct 14 2020
Gofore Agile Podcast - Juhana Harmanen - Saavutettavuus
Kaikkien viranomaistahojen ja julkiseen sektoriin lukeutuvien toimijoiden verkkopalveluiden tulee huomioida saavutettavuuden erityisvaatimukset 23.9.2020 mennessä. Yksityisen sektorin toimijoiden mm. vesi- ja energiahuolto, posti, liikenne, vakuutus- ja pankkipalvelut 1.1.2021 mennessä. Mobiilipalvelut kaikkien osalta 23.6.2021 mennessä.* Saavutettavuutta ohjaa kaksi periaatetta. Design for all ja usability for everyone.* Kun palvelua lähdetään muotoilemaan, suunnittelemaan designia, käyttötapauksia, käytettävyyttä, niin me on havaittu että paras lopputulos saadaan kun kaikki osapuolet pääsee osallistumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. * Goforen toteuttama Suomi.fi-palvelu on oppikirjaesimerkki saavutettavuuden huomioivasta verkkopalvelusta.* Saavutettavuus ei sinällään tee eroa ketterään kehitykseen muuta kuin että sen mukanaan tuomat erityisvaatimukset tulee ottaa huomioon kehityksen eri vaiheissa. * Saavutettavuus ei ole mikään uusi asia. Web Content Accessibility Guidelines eli verkkopalveluiden sisällön saavutettavuuden ohjeistustakin on päivitetty ja ylläpidetty jo toistakymmentä vuotta. * Alusta asti saavutettavasti eli teknisestä näkökulmasta semanttisesti oikein toteutettu järjestelmä on myös usein helpompi ylläpitää, sekä toimii suoraan erilaisilla alustoilla, kuten selainten ja mobiililaitteiden lisäksi älykelloilla.* Palvelu joka toteutetaan saavutettavuuden periaatteita noudattaen on varmasti hyvä käyttää myös tavallisen käyttäjän näkökulmasta. https://gofore.com/kyvykkyydet/web-kehitys/https://gofore.com/saavutettavuus-osana-digitaalisten-palveluiden-kehitysta/
Gofore Agile Podcast - Mikko Nurmi - Asiakasymmärrys
Oct 12 2020
Gofore Agile Podcast - Mikko Nurmi - Asiakasymmärrys
Vieraanani on: Mikko Nurmi, design johtaja ja innovaattori. Mikolla on hallussaan yli 100 designin ja digitaalisten palveluiden patenttia. Mitä on asiakasymmärrys? Miksi se on tärkeää?o   Osataan tuottaa asiakkaalle lisäarvoao   Ymmärrys kasvaa ja kehittyy puolin ja toisin projektien edetessä  (vrt. vastakkainen vesiputousmalli, missä alussa on muka kaikki ymmärrys jo kasassa)o   Asiakkaat muuntautuvat aiempaa nopeammin jatkuvasti ja kaikilla tasoillao   Ymmärrystä on siis kerrytettävä ajallisesti jatkuvasti ja joka tasolla. Kääntäen voidaan sanoa, että kukaan ei ymmärrä koko kuvaa.Mutusta todelliseen kuvaan asiakastarpeistao   Usein yksittäinen vahva persoona organisaatiossa levittää omaa mutu -tietoa asiakastarpeista. Kun tarpeet syystä tai toisesta tarinoitetaan riittävän vahvasti, niin vähitellen niihin alkaa uskomaan koko organisaatio. o   Fiksumpaa olisi tehdä päätöksiä toiminnan suunnasta tutkimuksiin ja ajantasaiseen tietoon perustuen.o   Aidosti asiakaslähtöinen organisaatio on jatkuvasti korvat auki ja taistelee kollektiivista, vanhentunutta tietoa ja mutua vastaan aidolla asiakasymmärryksellä.Muutos vesiputouksesta kohti jatkuvaa oppimistao   Aiemmin tehtiin ennalta speksattu tutkimusprojekti.o   Nykyisin suositaan enemmän sitä että tutkitaan aluksi tavoitteellisesti ja koko ajan katsotaan mistä asioista tiedetään riittävästi ja mistä ei.  Eli suunnataan koko ajan tutkimusta uusille urille. o   Siirrytään vähitellen ”Mitä” kysymyksen tutkailusta selvittämään ”Miten” kysymystä Asiakasymmärryksen hyödyntäminen ei tarkoita että aina tehdään mitä asiakas sanoo toivovansao   Asiakas saattaa pyytää ihan pöljiä, jos vaikka firman prosessi pakottaa pöljyyksiin. o   Pitää aina ymmärtää asiakkaan konteksti jossa hän toiveitaan esittää. Tietoa ja ymmärrystä pitää jalostaa kohti yhteistä ymmärrystä;o   asiakasymmärryksen kokonaiskuvan kehittäminen alkaa nykytilan selvittämisestä. Tämä auttaa ymmärtämään miten laajasti kehittäminen ja päätökset perustuvat asiakasymmärrykseen. Siksi organisaatioissa tarvitaan  1) sekä tarkasti kohdennettuja tutkimuksia että  2) yleisempää kuvaa niistä ekosysteemeistä, joissa asiakkaat toimivat. Vinkkejä1. Yksinkertainen, kaikkien toteutettavissa oleva keino kokonaiskuvan luontiin on koota asiakkaista ja heidän tarpeistaan kerätyt, ajantasaiset tiedot eri puolilta organisaatiota yhteen. 2. Seuraavaksi tavoitteeksi voidaan ottaa eri tutkimukset kattava analyysityö kokonaiskuvan muodostamiseksi. 3. Kolmannessa vaiheessa pidetään yllä priorisoitua listaa tiedonjyväsistä, jotka pitää seuraavaksi selvittää asiakkaista.https://gofore.com/asiakastiedon-keruu-sattumista-johdetuksi-toiminnaksi/https://gofore.com/attempt-to-understand-the-customer/https://gofore.com/menestysta-luodaan-oikaisemalla-varitettyja-tarinoita-asiakastarpeista/
Gofore Agile Podcast - Karl Nyman - Etätyö
Oct 6 2020
Gofore Agile Podcast - Karl Nyman - Etätyö
Tänään vieraanani on Karl Nyman. Aiemmin Kalle toimi johdon konsulttina pyrkien auttamaan organisaatiojohtoa modernisoimaan toimintatapojaan digitalisaation, ketteryyden ja modernin organisaatiomuutoksen keinoin, mutta nyt hän valloittaa Saksan markkinoita.Sivuamme aiheita, kuten:• mikä etätyössä on hyvää?• mikä etätyössä on haastavaa?• mikä onsite moodista etätyöhön siirtyessä on erityisen haastavaa?• mitä tehdä yksilötasolla, että olet tehokkaampi etänä?• Mitkä ovat yksilötason sudenkuopat mihin helposti langetaan?• mitä tehdä tiiminä, että etänä oltaisiin toimivia?• mihin homma tiiminä kaatuu etänä?• miten valmentaa/johtaa yksilöitä ja tiimiä tähän suuntaan?Tässä tiivis memo keskustelusta:• mikä etätyössä on hyvää?ainakin avotoimistoon verrattuna oma rauhavapaus hallita omaa aikaa, tehtäviä ja prioriteettejasellainen työpiste kuin haluaa• mikä etätyössä on haastavaa?työpisteeseen ei usein panosteta, kun ajatellaan että kyseessä on väliaikainen tilatyöpäivään ei usein panosteta, ei rytmitetä, pidetä taukoja, liikuta, juoda vettä jne.töihin ja pois siirtyminen fyysisesti/henkisesti on vaikeaa varsinkin jos asuu yksiössä tmsviestintään menee enemmän aikaaasioista perillä pysymiseen menee enemmän aikaajoutuu itse asettamaan fiiliksen, asenteen, joka valuu sitten itselle ominaiseen suuntaantekstimuotoinen viestintä on ”kylmää” ja tekstille asettaa jonkinlaisen tunteikkaan tulkinann omien fiiliksien mukaan • mikä onsite moodista etätyöhön siirtyessä on erityisen haastavaa?asioiden priorisoiminen eri tavalla, tulee itse pitää huoli itsestään ja jaksamisestaanhommaan pitää muodostaa enemmän prosesseja, sopimuksia, odotusten hallintaa ja rutiineita. Kaikkea mikä tulee automaattisesti toimistollaoletetaan että viestikanavat ovat vain viralliseen viestintään, ei uskalleta ”kahvitella ja vitsailla” työkavereiden kanssa koska ollaan etänä. Tähänhän voi valjastaa ihan eri chattikanavat• mitä tehdä tiiminä, että etänä oltaisiin toimivia sekä A) tietotyössä että B) tiimityössä?tietotyö: panostetaan viestintään ja prosesseihin. etänä on vaikea toimia ad-hoc moodissa tiiminä, vaan pitää olla rakenteita ja prosessejatiiminä hassutellaan, jutellaan niitä näitä, pidetään myös etäkahvitaukoja jne. allokoidaan aikaa ja resursseja ei-viralliseen osuuteen (aivan kuten toimistolla)• mihin homma tiiminä kaatuu etänä? Sudenkuopat?oletetaan että hommat toimii ihan samanlailla kuin toimistolla oltaessakommunikaatio; toimistolla voi heitellä huomaamatta kysymyksiä ilmaan ja toisaalta näkee fyysisesti koska joku on paikalla,palaverissa,puhelimessa tai kiireinen. viestintää pitää suunnitella; mitä ja missä synkronisesti vs asynkronisestipalaverit ei agendaa, ei palaveria ei puheenjohtajaa/fasilitoijaa, ei palaveria (joku huolehtii että agenda mennään annetussa ajassa) kirjoita memoa, tee muistiinpanoja jne. palaverit lähtökohtaisesti lyhyempinä ja tiiviimpitempoisina jos pitkä setti, niin paljon taukoja, jolloin oikeasti lähdetään liikkeelle kamerat päällä, keskitytään aidosti niihin ihmisiin langan päässä kävelypalaveri tms. heti palaverin aluksi osallistetaan kaikkia, samoin taukojen jälkeen. Esim, mikä fiilis&mikä pössis kysely alkuun käytä breakout roomeja, eli pilko porukka pienempiin porukkoihin, missä on pakko osallistua jonkin asian brainstormaamiseeno Energian käyttöPriorisoi uteliaisuus, koska uteliaisuus johtaa kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen, joka on etämoodissa työläämpääPriorisoi ajanhallintaPriorisoi kommunikaatio; 1:1 palavereita säännöllisestio Aidosti pidetään lomat lominasiirretään vastuut jne.
Gofore Agile Podcast - Sami Kutvonen - Tiimin suorituskyvyn salaisuudet
Jun 3 2020
Gofore Agile Podcast - Sami Kutvonen - Tiimin suorituskyvyn salaisuudet
Tänään vieraanani on Sami Kutvonen, tekninen projektipäällikkö, Scrum Master ja Agile Coach. Tässä jaksossa keskustelemme Tiimin suorituskyvystä.Googlen Oxygen projekti selvitti 2008 tienoilla, että millainen on hyvä johtaja. Vastauksia olivat hyvä coach, valtuuttaa tiimin, luo yhtenäisen ja mukaansa ottavan ympäristön, on itse tuottava ja tuloslähtöinen, hyvä viestijä.. Samalla kuitenkin huomattiin, ettei johtajuus kertonut mitään organisaation suorituskyvystä.Perustettiin Aristotle projekti, joka  alkoi selvittämään tehokkaan tiimin kaavaa. Googlen Project Aristotle -hanke, tutki satoja Googlen tiimejä. Lähtöteoria oli, että paras ryhmä syntyy yhdistämällä parhaat yksilöt, mutta tutkimuksen tulokset osoittivatkin toisin. Tutkimusaineiston perusteella tutkijat tulivat siihen tulokseen, ettei tiimin menestymiselle ollut merkitystä sillä, millaisia yksilöitä tiimissä oli. Tausta, kokemus, koulutus, tyyli jne eivät olleet merkityksellisiä. Googlen tutkimuksen mukaan kaikkia menestyneitä tiimejä yhdisti kuitenkin yksi piirre: ryhmässä vallitseva "psykologinen turvallisuus". Tämä osoittautui olevan tärkein osatekijä, joka tekee tiimistä toimivan.Miksi: Jos tiimi toimii jonkinlaisessa kokeilua vaativassa kompleksisessa ympäristössä, niin tiimissä pitää vallita luottamus. Muuten ei uskalleta tehdä ketterän etenemisen vaatimia kokeiluita. Ketteryys vaatii luottamusta.Milloin: Ellei tiimissä uskalleta sanoa ääneen, että kuninkaalla ei ole vaatteita, niin on aika satsata tiimin psykologiseen turvallisuuteen ja laajemmin kehittää suorituskykyä. Ellei tiimin toiminta ole läpinäkyvää, ketterää ja innovatiivista, niin tähän kannattaa erityisesti panostaa.Miten: Käymme ensin läpi Googlen mallin https://rework.withgoogle.com/blog/five-keys-to-a-successful-google-team/Sitten käymme läpi Lencionin The Five Dysfunctions of a Team kirjan esittelemän  https://medium.com/taskworld-blog/lencionis-5-dysfunctions-of-a-team-330d58b2cd81Flow: Lopuksi palautamme mieliin, että tiimin suorituskyky on vain yksi osa tiimin Flowta, joka voidaan jakaa Csíkszentmihályin Flow teorian mukaisesti osa-alueisiin: Yhteenkuuluvuus, vapaaehtoisuus, kyvykkyys ja hyväntekeminen.